Kansas Cityn yössä

Lauantaina suunnattiin tyttöporukalla Kansas Cityyn. Ajomatka kestää Emporiasta Kansas Cityyn alle 2 tuntia, mikä paikallisista on äärimmäisen lyhyt matka ja suomalaisesta kuolettavan pitkä. Matka sujui kuitenkin nopeasti musiikin ja neljän tytön laulun raikuessa autossa, kun suunnattiin osavaltion suurimpaan kaupunkiin.

Kansas City on siitä jännä, että se sijaitsee kahdessa osavaltiossa, Kansasissa ja Missourissa. Koska ravintola, missä käytiin syömässä, sijaitsi Missourissa ja loppuillan klubi Kansasissa on nyt molemmat osavaltiot "nähty".

Ilta alkoi Red Lobsterissa, joka mielestäni vetää vertoja ruokansa (muttei onneksi hintojensa) puolesta huippuluokan ravintoloille. Alkupalaksi tarjoiltavat biscuitit eli lämpimät, rapeat sämpylät ovat aivan omaa luokkaansa ja ne ovatkin yksi Red Lobsterin tavaramerkeistä. Mikäli joskus matkaat kaupunkiin, mistä Red Lobster löytyy, suosittelen erittäin lämpimästi testaamaan ravintolan antimet!

Vaikka viini maistuikin, illan parasta antia olivat tuoreet lämpimät biscuitit

Ruokailun jälkeen lähdimme Kansas Cityn yöelämään. Kansas Cityssä löytyy kolme vesipiippubaaria, joista päätimme testata yhtä ennen klubille menoa. Savuntäyteinen ja meluisa baari kuitenkin savusti meidät ulos ennen kuin pääsimme tupruttelemaan mangonmakuista vesipiippua.

Hookah Heaven

Kansas Cityssä päädyimme klubille nimeltä Wesport, joka oli kyllä aika omaa luokkaansa. Klubi oli kuin maanalainen luola kivilattioiden ja puisten baaritiskien takia. "Luolasta" pääsi myös takaoven kautta ulos lämpövaloilla lämmitettyyn telttaan, jossa bileet jatkuivat.

Wesport Club

Suurimmat erot Suomen yöelämään ovat mielestäni aika, ikä ja ihmiset. Lähes kaikki baarit sulkevat täällä ovensa jo 1:30. Lisäksi sisäänpääsemiseksi vaadittava ikä on lähes kaikkialla 21 vuotta. Suurin ero oli kuitenkin ihmisissä. Suomessa kun vedetään hyvät pohjat ennen baariin lähtöä ja mennään sitten ympäripäissä tönimään toisia tanssilattialle, niin täällä lähes kukaan ei ollut silmiinpistävän humalassa. Syy saattaa olla siinä, että usein baarien ulkopuolella seisoo poliisiauto, joka pidättää vähänkin humalassa olevat nuoret. Kuulemma poliiseilla on pidätyskiintiö, minkä takia saatat joutua putkaan pelkästä kieroon katsomisesta.

Vaikka klubilla humalaisia nuoria ei näkynytkään, eräs yksi selvästi pöllyissä ollut miekkonen jäi mieleen. Hän ilmaantui tanssimaan vierelleni tanssilattialla silmät pyöreinä ja hymy huulessa ja huusi korvaani "I have to keep dancing, otherwise I will die!" ...selvä.

Vanessan, kauhistuneen Bellan, Gunayn ja Hywonin kanssa Wesportissa

Musiikkina klubilla toimi ihmeellinen underground-jammailu-musiikki, mikä ei saanut tanssijalkaa vipattamaan. Gunay sanoikin, että Amerikoissa hyville klubeille pääsee vain korkkarit ja mekot päällä. Tuli kyllä aikamoinen ikävä Suomen klubeja, joihin voi vaan marssia sisälle haalarit päällä ja tennarit jalassa.

Valkoisia limusiineja parveili tiellä. Kyllä kelpaisi lähteä baarista tuommoisella menopelillä.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen baarikokemus yhdessä Jenkkilän suurkaupungissa oli positiivinen. Aamu vielä kruunasi reissun, kun menime Waffle Houseen syömään jättimäisen pekoni-muna-rusinaleipä-vohveli-aamiaisen. Waffle House on aivan ihana diner-tyylinen pikaruokala/ravintola, mistä saa vohveliaamupalan lisäksi täytettyjä sämpylöitä ja hamppareita. Vohvelit ovat tietenkin ne, minkä takia paikka vetää niin paljon väkeä. Waffle Housessa syödyn aamiaisen jälkeen en enää yhtään ihmettele, että ihmiset lihovat täällä niin helposti. Ruoka vain on niin hyvää ja annokset ovat todella suuria, eikä niitä ole hinnallakaan pilattu.

Waffle House in KC